Ristiriitaisia päätöksiä pesukoneesta aiheutuneesta vesivahingosta
Vakuutusmeklarin Vahinkotarinat | osa 19
Vakuutusyhtiöiden päätökset eivät aina mene kerralla oikein ja joskus kahdesta eri yhtiöstä voi tulla keskenään täysin päinvastaiset päätökset. Niin kävi myös taloyhtiölle, jossa jouduttiin remontoimaan kahta asuntoa ison vesivahingon vuoksi.
Pyykinpesu päättyi ikävästi, kun asukas huomasi päiväunilta herättyään, että pyykinpesukoneen poistoletku oli päässyt pois lattiakaivoon johtavasta viemäriputkesta ja päästänyt vedet kylpyhuoneen lattialle. Vettä oli tullut lattialle niin paljon, että se oli valunut kynnyksen yli ja edelleen huoneiston alapuolella olevaan asuntoon.
Vahingosta koitui taloyhtiölle iso remontti ja korvauksia lähdettiin luonnollisesti hakemaan sekä kiinteistövakuutuksesta että asukkaan oman kotivakuutuksen vastuuvakuutuksesta.
Asennusvirhe vai ei?
Molemmista vakuutusyhtiöistä tuli kielteinen päätös, mutta päätökset olivat pahasti ristiriidassa keskenään.
Kiinteistövakuutusyhtiö perusteli päätöstä asennusvirheellä. Yhtiön mukaan kyseinen asennustapa ei ollut hyvän rakentamistavan mukaista, vaan poistoletku tulisi olla asennettuna siten, ettei vesi pääse sen kautta kulkeutumaan lattialle.
Kotivakuutusyhtiö puolestaan perusteli kielteisestä päätöstä sillä, ettei voitu osoittaa vahingon johtuneen virheellisestä tai huolimattomasta menettelystä. Näin ollen asiakas ei ollut korvausvastuussa.
Kaksi uudelleenkäsittelypyyntöä
Howdenin tekninen asiantuntija selvitteli asentamistapaa tarkemmin ja kävi läpi rakentamismääräykset sekä muut asiaan liittyvät säädökset.
Näiden selvitysten pohjalta tein kiinteistövakuutusyhtiölle uudelleenkäsittelypyynnön. Pyynnössä vetosin siihen, että AR-tuotteen ehtojen kohdan 6.3.3 mukaan myös virheen seurauksena aiheutunut vuotovahinko korvataan. Liitteeksi laitoin kotivakuutuksen päätöksen.
Asukkaan kotivakuutusyhtiöön tekemässäni uudelleenkäsittelypyynnössä vetosin mm. siihen, että poistoletku pitää kiinnittää valmistajan ohjeiden mukaan. Koska tässä tapauksessa niin ei ollut tehty, osoitti virheellinen asennustapa tuottamuksellisuuden. Liitteeksi laitoin mukaan pesukonevalmistajan käyttöohjeesta poistoletkun asennusta käsittelevän osuuden, sekä rakentamismääräyskokoelman kohdan RakMk D1.
…ja vielä kolmas
Noin kolmen viikon päästä tuli myönteinen päätös kiinteistövakuutusyhtiöstä. Päätöksen mukaan korvauksesta vähennettäisiin kuitenkin ikäpoistot 20% vahingon määrästä, sekä omavastuu 1000 euroa. Koska liitos ei ollut rakennusvuodelta, vaan poistoletku oli laitettu viemäriin pari vuotta aikaisemmin asukkaan muuttaessa asuntoon, tein vielä kolmannen uudelleenkäsittelypyynnön. Päätös korjattiin myös tältä osin, eli ikäpoistoja ei otettu lopulta lainkaan.
Kotivakuutuksestakin myönteinen päätös tuli, mutta vasta hoputusten jälkeen, jolloin kiinteistövakuutus oli jo ehtinyt maksamaan korvaukset omavastuulla vähennettynä. Näin ollen kotivakuutuksen vastuuosan korvattavaksi jäi taloyhtiön kuluista pelkkä kiinteistövakuutuksen omavastuuosuus.
Taloyhtiölle ei jäänyt vahingosta maksettavaa
Vakuutus siis korvasi kiinteistölle aiheutuneen vahingon kokonaisuudessaan, kuluja koitui yhteensä yli 40.000 euroa. Howdenin tekninen asiantuntija oli tapauksessa kaikessa tarmokkuudessaan kullan arvoinen. Hän selvitti rakentamismääräyskokoelman vaatimuksia, joihin molemmat vakuutusyhtiöt vetosivat hyvin erilaisilla tulkinnoilla.
Meklarin asiantuntemusta vahingonhoidosta tarvittiin paitsi korvauspäätösten ristiriitaisuuksien ratkaisemiseen, myös päätösten oikaisuun, ja vielä maksuvaiheessa pariin otteeseen väärin korvattujen laskujen oikaisemiseen.
