Astianpesukoneen rikkoutunut hana aiheutti vesivahingon

Käyttölaitevuodot ovat asunto-osakeyhtiössä hyvin yleisiä vuotovahingon aiheuttajia. Hana kannattaa pitää kiinni aina, kun koneita ei käytetä. Näin paine ei nojaa koko ajan koneen rakenteisiin. Tällä yksinkertaisella toimenpiteellä voitaisiin ehkäistä monta vesivahinkoa.

Kun asunnosta muutetaan, on koneiden irroittajan tarkastettava, että tulovesiputket ja poistovesiputket tulevat asianmukaisesti tulpattua. Pieni kumitulppa tulovesiputkessa ei yksistään pysty pitelemään koko vesijohtoverkon painetta. Myös käyttölaitteen hana on siksi aina suljettava.

Eräässä taloyhtiössä asukas oli muuttanut asunnosta pois ja ottanut astianpesukoneen mukaansa. Tulovesiputken tulppaus oli jäänyt tekemättä, ja vettä oli valunut melko paljon tyhjillään olevassa asunnossa. Vuoto paljastui vasta, kun vesi valui alakerran asuntoihin ja asukkaat huomasivat vahingon.

Mekaanisen rikkoutumisen puuttuminen eväsi korvauksen

Tarkastuksessa huomattiin, että vahinkoasunnon astianpesukoneen hana oli sillä tavoin rikki, että normaaliasennossa se ei sulkeutunutkaan, vaan hanaa piti kääntää hieman yli, että vedentulo lakkasi kokonaan.

Taloyhtiöllä oli ilmiöpohjainen kiinteistövakuutus, mutta vakuutusyhtiö antoi kielteisen päätöksen. Perusteena oli, ettei hanassa pystytty osoittamaan mekaanista rikkoutumista. Pyysimme käsittelemään asiaa uudelleen sillä perusteella, että koska hana ei mennyt kiinni kun sen käänsi kiinni-asentoon, se on ollut rikki, eikä siksi toimintakelpoinen.

Asia ei muuttunut osastokäsittelyssä eikä vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakuelimessä.

Tällaisessa tilanteessa käsiä ei kuitenkaan nosteta ylös, vaan otetaan luuppi käteen ja syynätään ehdot sanatarkasti läpi. Kävikin niin, että juuri ennen vahinkoa oli tullut voimaan uusi ehto, joka ei enää edellyttänyt mekaanista rikkoutumista, vaan puhuttiin ainoastaan rikkoutumisesta. Laitoin asian siis uudelle kierrokselle vakuutusyhtiöön.

Päätös ei vieläkään muuttunut.

Puoltava päätös vakuutuslautakunnasta

Tässä vaiheessa päätin viedä asian Vakuutuslautakunnan käsittelyyn. Otimme evääksi aiemmin voittamamme VKL-lausunnon 597/14. Tapauksessa vakuutuslautakunta oli katsonut, että kyseessä oli ehtojen mukainen käyttölaitteen mekaaninen rikkoutuminen, kun astianpesukoneen tulovesiputken sulkuventtiili oli vioittunut niin, ettei se ei sulkeutunut kunnolla, ja vettä oli päässyt löysästi tulpatusta tulovesiputkesta lattialle ja rakenteisiin.

Samaisessa lausunnossa vakuutuslautakunta oli kommentoinut, ettei ole sellaista määräystä, jossa edellytettäisiin, että astianpesukoneen irrottamisen tulisi suorittaa LVI-asentaja. Vakuutuslautakunta suositteli tapauksessa korvauksen maksamista.

Vakuutuslautakunta oli samaa mieltä kanssani ja kommentoi, ettei ehtojen mukainen korvattavuus edellytä mekaanista rikkoutumista. Se lisäsi, että yleisen kielenkäytön merkityssisällön mukaisesti on perusteltua ymmärtää, että vuotovahinkoon johtava LVI-tekniikan rikkoutuminen voi tarkoittaa myös muista syistä kuin rakenteen murtumisesta, katkeamisesta tai muusta vastaavasta rakenteen mekaanisesta vaurioitumisesta johtuvaa LVI-tekniikan rikkoutumista.

Koska vakuutusyhtiö ei epäyksissään ollut maininnut tulppauksen puuttumista, sille ei voitu tapauksessa antaa painoarvoa.

Sitkeän toiminnan ansiosta taloyhtiö sai tapauksesta korvausta lähes 6.000 euroa.

Tilaa uusimmat Vakuutusmeklarin Vahinkotarinat suoraan sähköpostiisi tästä!