Eteläsuomalaisessa taloyhtiössä koettiin karmaiseva ja surullinen tilanne, kun yhden asunnon WC:stä löytyi viisi kuukautta kuolleena ollut asukas. Tapahtuneen johdosta asunnossa jouduttiin tekemään peruskorjaus, josta koitui taloyhtiölle merkittävät kustannukset. Korvauksen saaminen ei kuitenkaan ollut aivan suoraviivaista.

Taloyhtiöllä oli vakuutus, joka korvasi äkilliset ja ennalta arvaamattomat tapahtumat, tietyt ehtorajaukset pois lukien. Kuolema sinällään ei tietysti ole ennalta arvaamaton, koska jokainen meistä kuolee joskus, mutta tässä tapauksessa aiheutunutta vahinkoa voitiin hyvällä syyllä pitää sellaisena.

Vakuutusyhtiö päätti kuitenkin toisin. Se tosin viittasi päätöksessään väärään, ilmiöpohjaiseen vakuutukseen, joka korvaa esimerkiksi palo-, murto- ja vuotovahingot sekä lvis-laitteen rikkoutumisen. Koska taloyhtiön vakuutus oli laajempi AR-vakuutus, laitoin vahingon uudelleen käsittelyyn.

Ennalta arvaamattomuus arvioitava objektiivisesti

Kymmenen päivän kuluttua vakuutusyhtiö antoi uuden kielteisen päätöksen, jossa vedottiin tällä kertaa virheelliseen ehtoon, joka huomioi äkilliset tapahtumat. Kyseistä vahinkoa ei voitu pitää äkillisenä, koska vahinko oli syntynyt pitkän ajan kuluessa.

Ei siis muuta kuin jälleen uutta viestiä vakuutusyhtiöön. Selvitin, että kyseisen vakuutuksen ehdossa puhutaan myös ennalta arvaamattomasta tapahtumasta, joka siis mielestäni kyseessä oli. Huomautin, että Vakuutuslautakunnan linjausten mukaan arvioidaan objektiivisesti, jolloin katsotaan yleisesti arvioiden, onko vahinko ennalta arvattava vai ei. Tässä tapauksessa kukaan ei voinut edeltä käsin tietää, että vakuutetulle omaisuudelle sattuisi tällainen vahinko, eli mielestäni ehto täyttyi.

Vakuutusyhtiössä ei kuitenkaan vieläkään oltu samaa mieltä. Sen mielestä vakuutuksesta ei korvata vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet pitkäaikaisesta vaikutuksesta. Kyseessä ei edelleenkään sen mukaan ollut äkillinen ja ennalta arvaamattomasti syntynyt suoranainen esinevahinko. Ja jälleen vedottiin väärään ehtoon.

Ennakkoratkaisu Vakuutuslautakunnasta

Tässä vaiheessa piti jo ottaa esimiestaso mukaan keskusteluihin. Tiedustelin myös, josko Vakuutuslautakunnassa löytyisi ennakkotapausta, mutta sellaista ei valitettavasti löytynyt. Asia kannustettiin kuitenkin viemään Vakuutuslautakuntaan. Yhdeksän kuukautta myöhemmin saimme työvoiton, kun VKL antoi korvausta puoltavan päätöksen.

Kolmen viikon päästä Vakuutuslautakunnan päätöksestä taloyhtiö sai tililleen korvaussumman ja muistutuksen jälkeen myös viivästyskorot. Kaiken kaikkiaan taloyhtiö sai korvausta 42.883,81 euroa. Isännöitsijä ilmaisi kiitollisuutensa taloyhtiön puolesta, jolle korvauksella oli todella suuri taloudellinen merkitys.

Juttusarjan tarinat perustuvat todellisiin vahinkotapauksiin. Näitä yksittäisiä vahinkotapauksia ei voida soveltaa sellaisenaan minkään toisen yksittäisen vahinkotapauksen korvattavuuden arviointiin johtuen mm. vakuutusehtojen mahdollisista eroavaisuuksista ja muutoksista.

Tilaa uusimmat Vakuutusmeklarin Vahinkotarinat suoraan sähköpostiisi tästä!

Kuinka voimme auttaa?

    (*pakollinen kenttä)