Saaga oikeusturvasta

Kiinteistövakuutus sisältää myös oikeusturvavakuutuksen, joka tuo turvaa, jos taloyhtiö tarvitsee juristin palveluita joko puolustautuakseen tai hakeakseen omiaan rosiksen kautta takaisin. Kuten tunnettua, oikeuslaitos ei ole pikahiihtäjä, varsinkin jos oikeusasteet tanhutaan läpi korkeimpaan oikeuteen saakka. Silloin oikeusturvavahingon käsittely voi kestää vuosia. 

Eräässä taloyhtiössä oli konkurssiin ajautuneen instanssin omistamia asuntoja, ja taloyhtiön saatavien varmistamiseksi tarvittiin oikeudellista apua. Oikeusturvavahingoissa vahingon tapahtumispäivä on riitautumispäivä, eli kun esitetty vaade on kiistetty. Tässä tapauksessa kyse oli yhtiökokouksen päätöksestä, joka oli riitautettu moitekanteella.

Vakuutusyhtiö antoi odotetusti myöntöpäätöksen. Joidenkin kiinteistövakuutusten oikeusturvaehdoissa on ns. ”leikkuri”, eli kustannuksiin, jotka ovat muodostuneet ennen käräjäoikeuden pääkäsittelyn tai tuomioistuinsovittelun tai välimiesmenettelyn aloittamista, tai jos asia on ratkaistu ilman oikeudenkäyntiä, on käytettävissä 50 % vakuutusmäärästä. Toinen puolikas on siis käytettävissä, jos asia käsitellään oikeusasteissa.

Myöntöpäätös tarkoittaa, että vakuutusyhtiö on myöntänyt asiaan oikeusturvaedun. Eli juristin voi vapauttaa kehään vastapuolen juristin kanssa mittelemään. Korvauksia oikeusturvavakuutuksesta maksetaan vasta, kun tuomarin kongi on kumahtanut, eli riita on saatu päätökseen joko käräjäoikeuden tuomiolla tai sovintosopimuksella. Korvauksia maksetaan ”eräkohtaisesti”, eli käräjäoikeuskäsittelyä koskevat kulut korvataan käräjäoikeuden tuomion jälkeen. Jos taistoa jatketaan toiseen erään, eli hovioikeuteen, niin hovioikeuskäsittelyä koskevat kustannukset korvataan hovioikeuden käsittelyn jälkeen ja niin edelleen.

Tapauksesta ei kuulunut meklarille pariin vuoteen, kunnes taloyhtiön asianajaja oli meihin yhteydessä kysyäkseen, oliko myös toisesta, asiaan liittyvästä moitekanteesta tehty vahinkoilmoitusta. Erillistä vahinkoilmoitusta siitä ei oltu tehty ja oikeus oli päättänyt yhdistää kaksi tapausta. Asia ilmoitettiin vakuutusyhtiöön, joka päivitti korvauspäätöstä koskemaan molemmat moitekanteet.

Taas vieri aika ja asianajaja tiedusteli päätöstä asianajotoimiston tilille ilmestyneelle 13.500 euron korvaukselle. Lasku, jonka he olivat vakuutusyhtiöön laittaneet, oli himpan yli 26.000 euroa, joten korvaamatta jäänyt osuus hämmensi. Pyysin vakuutusyhtiöstä päätöksen, sekä juristin suoraan vakuutusyhtiöön toimittaman laskun tarkastettavaksi. Asian hoitaminen oli kokonaisuudessaan kestänyt 2,5 vuotta, joten laskussa oli rivejä räknättäväksi. Päätöksellä vakuutusyhtiö viittasi leikkuriin, eli ennen tuomioistuinsovittelua syntyneistä kuluista korvattiin 50 % vahingon määrästä, sekä lopputoimista yms. syntyneitä kuluja, joista korvaussumma syntyi.

Tutkin kuitenkin laskuerittelyä tarkemmin ja siellä oli mainittu käräjäoikeuden ratkaisuun perehtymistä, valitusta hovioikeudelle, käräjäoikeuden päätöksen käsittelyä ja muuta. Voiko siis vakuutusyhtiö käyttää leikkuria, jos asia on joiltain osin jo ratkaistu oikeusasteissa ennen tuomioistuinsovittelua? Päätin sukeltaa syvemmälle tapauksen syövereihin ja pyysin toimittamaan meille tapauksen asiakirjat. Ja viestejä tuli noin 50 kappaletta liitteineen.

Papereista ilmeni, että instanssi oli nostanut moitekanteet asuntojen osalta ja tehnyt niihin turvaamistoimenpidehakemuksen. Korkeimman oikeuden ratkaistavana oli kysymys siitä, omistaako instanssi ylipäänsä asunnot taloyhtiöstä vai ei. Jos ei omista, niin instanssilla ei ole oikeutta moittia yhtiökokouksen päätöstä, eikä hakea turvaamistoimea. Kun korkein oikeus oli päättänyt, että instanssi ei omista asuntoja, voitiin turvaamistoimenpidehakemuksen kumoamista lähteä hakemaan ja se kumottiin hovioikeudessa. Lisäksi kuvioon kuului ulosottovalituskoukero, jota taloyhtiön lakimies oli selvittänyt.

Monimutkaisen kuvion vuoksi jäin pohtimaan uudelleenkäsittelypyyntöä kiinteistövakuutukseen, koska varsinaisesti ne moitekanneasiat, joihin oikeusturvaetu oli myönnetty, oli ratkennut vasta tuomioistuinsovittelussa. Lopulta päädyin tekemään yksinkertaisen uudelleenkäsittelypyynnön kiinteistövakuutukseen, jossa vetosin, että asiaa on ennen tuomioistuinsovittelun aloittamista käsitelty käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa, jolloin 50 % leikkuria ei tässä tapauksessa voisi soveltaa. Samalla pyysin maksupäätöstä alvin osuudesta, jota ei aiemmin ollut korvattu.

Jokusen viikon kuluttua vakuutusyhtiöstä tuli päätös uudelleenkäsittelystä, että leikkuria ei sovelleta tapaukseen ja alveista maksupäätös. Kuten oletimme, kaikkia kustannuksia ei vahinkoon hyväksytty, sillä osa työstä oli tehty ennen vahingon tapahtumista, eli yhtiökokouksen moittimista, sekä ulosottovalituksen selvittämisen kulut.

Vakuutusyhtiö maksoi lisäkorvausta, mutta hieman väärin laskettuna. Toimitin tekemäni laskelmat vakuutusyhtiöön, jonka jälkeen korvaus maksettiin ehtojen mukaisesti viivästyskorkoineen. Taloyhtiö sai loppujen lopuksi lisäkorvausta lähes 5.400 euroa.

Tilaa uusimmat Vakuutusmeklarin Vahinkotarinat suoraan sähköpostiisi tästä!