Syysmyrsky repi kerrostalon katon irti
Vakuutusmeklarin Vahinkotarinat | osa 22
Syksy on parhaimmillaan kuulaita syyspäiviä ja rapsakoita aamupakkasia, mutta pahimmillaan kunnon puhureita ja syysmyrskyjä. Myrskytuhot aiheuttavatkin monelle taloyhtiölle harmaita hiuksia syksyisin. Tämän kuukauden vahinkotarinassa joudutaan tutkailemaan sääkarttoja oikein suurennuslasin avulla.
Pieni myrsky oli jo tovin kierrellyt Järvi-Suomessa sijaitsevaa kaupunkia. Se keräsi voimia lämpimästä järvivedestä ja sai lopulta voitonriemuisena tempaistua kerrostalosta huopakatteet ja katon pellitykset irti. Taloyhtiö ei luonnollisesti ollut kovinkaan vaikuttunut myrskyn tekosista ja ilmoitti vahingosta vakuutusyhtiölle.
Kiinteistövakuutusyhtiöiden vakuutukset pitävät yleisesti ottaen sisällään kovan tuulen aiheuttamat vahingot. Yhtiöstä ja tuotteesta kuitenkin riippuu, minkälaisia ehtoja korvattavuuksiin liittyy. Osa vakuutuksista korvaa kaikki tuulen aiheuttamat äkilliset vahingot, mutta esimerkiksi tämän taloyhtiön kiinteistövakuutusehdoissa oli rajoitus, jonka mukaan myrskyvahinkoja korvataan vasta, jos tuulen nopeus yltää 21m/s.
Kuinka kovaa oikeasti tuuli?
Näissä tapauksissa ongelmaksi syntyy usein todellisen tuulennopeuden todentaminen. Tämänkin vahingon kohdalla vakuutusyhtiö epäsi korvauksen sillä perusteella, että tuulilukemat paikkakunnan mittauspisteellä olivat sen mukaan huomattavasti alle myrskyrajan.
Päätin kuitenkin tutkailla asiaa lähemmin, sillä vakuutusyhtiön ilmoittamilla tuulilukemilla voivat kyllä trampoliini, pelakuut ja mopoauto hyvinkin päätyä naapuritalon pihaan, mutta ei sentään kerrostalon katto. Sellaisessa vahingossa tuulilukemien on oltava kovemmat.
Soitin Ilmatieteenlaitokselle ja tiedustelin sieltä vahinkopäivän tuulilukemia. Kävi ilmi, että paikkakunnalla oli kaksi mittauspistettä: toinen sisämaassa, usean kilometrin päässä taloyhtiöstä ja toinen suuren järven saaressa.
Karttapalvelua tutkaillessani huomasin, että vahinkoa kärsinyt taloyhtiö sijaitsi aivan kyseisen järven rannalla. Näin ollen päättelin, että saaressa olevan mittauspisteen lukemat olivat todennäköisempiä kuin sisämaassa olevan mittauspisteen lukemat, joita vakuutusyhtiö oli päätöksessään käyttänyt. Ja niinhän se oli, että saaressa olevan mittapisteen mukaan tuuli oli vahinkopäivänä ylittänyt puuskissa useita kertoja myrskyrajan 21m/s.
Näillä perusteilla tein uudelleenkäsittelypyynnön vakuutusyhtiöön. Uudelleenkäsittelyn jälkeen vakuutusyhtiö muutti päätöksensä myönteiseksi ja taloyhtiö sai kattonsa korjattua.
Myrsky oli sillä aikaa löytänyt jostain mielenkiintoisemman kohteen ja oli riipimässä viimeisiä lehtiä pienestä koivikosta, kuten kunnon myrskyn kuuluukin.
Juttusarjan tarinat perustuvat todellisiin vahinkotapauksiin. Näitä yksittäisiä vahinkotapauksia ei voida soveltaa sellaisenaan minkään toisen yksittäisen vahinkotapauksen korvattavuuden arviointiin johtuen mm. vakuutusehtojen mahdollisista eroavaisuuksista ja muutoksista.
