Vuoden taistelu luteita vastaan
Vakuutusmeklarin Vahinkotarinat | osa 64Eräänä aamuna kerrostalon asukas heräsi siihen, että raapi itseään kuin ässäarpaa. Pengottuaan sänkynsä läpikotaisin, hän huomasi inhasti vipeltäviä luteita ja niiden jälkiä. Loppu perhekin riuhdottiin ylös sängyistä ja löytyi lisää luteita. Asukas oli yhteydessä isännöitsijään, joka teki tuholaistorjuntaa korvaavaan TorjuntaPLUS-vakuutustuotteeseen vahinkoilmoituksen.
Anticimex tuli paikalle, totesi että ludehan se on ja ryhtyi torjuntapuuhiin. Sängyt tarkastettiin, patjat suojattiin lutikkasuojapusseilla, sängyn rungot käsiteltiin tulikuumalla höyryllä ja sängyn jalkoihin laitettiin ansakupit. Jalkalistat saivat piioksidikuorrutteen. Toimet uusittiin muutaman kerran ja lopulta asunnosta ei tarkastuksessa enää löytynyt lutikoita.
Kuukauden kuluttua kutina alkoi uudelleen ja myös muiden asuntojen asukkaat ilmoittivat isännöitsijälle, että lutikoita vilisee vuoteissa. Eräässä asunnossa oli käyty aiemmin lutikkaepäilyn vuoksi, eikä lutikoita löytynyt. Jokusen viikon kuluttua siinäkin asunnossa oli lutikoita, jotka iloisesti poseerasivat kameralle.
Taistelu aaltoili osapuolien ollessa vuorotellen niskan päällä. Anticimex sai asuntoja puhdistettua, mutta jo puhdistetuissa asunnoissa ilmeni jonkun ajan päästä uusi lutikkainvaasio. Epäilys heräsi, että lutikat ovat soluttautuneet talon rakenteisiin ja röyhkeästi kävivät natustelemassa kansaa asunnosta toiseen. Torjuntatoimia tehtiin sitä mukaa kun havaintoja luteista tuli ja ilmoituksia TorjuntaPLUSsaan tehtiin. Anticimex huhki torjuntatoimenpiteitä ja joulupukki toi useammallekin asukkaalle lahjaksi höyrypesurin, joilla asukkaat urheasti taistelivat verenimijöitä vastaan.
Uhreilta ei vältytty, vaan useampi vanha sohva karkotettiin kodistaan ja hävitettiin lutikkasuojaan pakattuna Anticimexin toimesta. Vanhoja puusänkyjä oli myös jouduttu osin purkamaan ja asukkaat olivat hankkineet tilalle rautarunkoisia sänkyjä, joka helpotti torjuntatoimia. Lutikan jalka lipsuu metallipinnalla, eikä raudasta löydy samanlaisia koloja, joissa luurata. Yksi asunnoista oli tyhjillään ja sinne laitettiin houkuttimeksi hiilidioksidisyötti ja asunnosta piti purkaa jalkalistoja, jotta rakenteissa lymyävät lutikat saatiin napattua.
Loppujen lopuksi lutikkataistelu voitettiin ja havaintoja luteista ei taloyhtiössä enää tehty. Kokonaisuutena torjuntatoimet kestivät vuoden, jonka aikana Anticimex kävi talossa 63 kertaa, 33 asuntoa tarkastettiin ja torjuntatoimien yhteishinnaksi tuli yli 29.000 euroa, joka korvattiin vakuutuksesta. Ilman TorjuntaPLUS-vakuutusta olisi taloyhtiön kassaan tullut syvä lovi. Tämä oli myös tähän mennessä kaikkien aikojen suurin yhden vahinkonumeron alla maksettu TorjuntaPLUS-tuotteen korvaus.
Vaikka ensimmäinen ajatus olisi muuttaa pois luteiden kansoittamasta asunnosta, ei se ole järkevää, etteivät luteet leviä uuteen paikkaan. Lude pysyy siellä missä ruokaa on mahdollista saada, eli iljetyksestä huolimatta asunnossa tulisi pysyä, jotteivat luteet lähde naapurin potkaa haukkaamaan ja leviämään rakenteissa. Luteiden torjunnassa nopeus on valttia. Mikäli herää epäilys luteista, ilmoita asiasta mahdollisimman pian, jotta luteet eivät leviä laajemmalle. Mikäli saastuneita huonekaluja aikoo hävittää, tulis se tehdä suojattuna ja asianmukaisesti, ei taloyhtiön roskakatokseen tai jätelavalle vieden. Ulkoa löydettyihin huonekaluihin kannattaa siis suhtautua terveellä epäluulolla.
Juttusarjan tarinat perustuvat todellisiin vahinkotapauksiin. Näitä yksittäisiä vahinkotapauksia ei voida soveltaa sellaisenaan minkään toisen yksittäisen vahinkotapauksen korvattavuuden arviointiin johtuen mm. vakuutusehtojen mahdollisista eroavaisuuksista ja muutoksista.