Pakkanen paukautti putket ja jäädytti vedet tyhjän vuokra-asunnon lattialle

Vuoden ensimmäiset kuukaudet ovat yleensä täällä peräpohjolassa ritisevän pakkasen kuukausia. Oravilla karahtaa käpy jäähän ja taloyhtiöissä putket. Yleensä jäätymisvahingot etenevät yhteisymmärryksessä vakuutusyhtiön ja taloyhtiön kanssa, mutta välillä saa vakuutusmeklari jumpata hiki päässä päätöstä vääntäessä.

Rivitaloyhtiössä oli kunnan omistama vuokra-asunto, josta vuokralainen oli lähtenyt ja katkaissut sähkösopimuksen. Koska kyseessä oli sähkölämmitteinen asunto, pääsi asunnon lämpötila laskemaan pakkasen puolelle rikkoen putket ja jäädyttäen vuotaneen veden asunnon lattialle. Vakuutusyhtiö oli antanut vahingosta epäyspäätöksen, jolloin isännöitsijä kääntyi puoleemme ja pyysi ottamaan kohteen hoitoon ja auttamaan asiassa.

Epäys oli perusteltu suojeluohjeella, jonka mukaan vesijohtoverkkoa on suojeltava jäätymiseltä ja johtoverkko on tyhjennettävä vedestä, kun se kylmänä vuoden aikana jätetään ilman lämmitystä ja valvontaa. Vakuutusyhtiöön tehtiin parikin uudelleenkäsittelypyyntöä, joissa painotettiin, että suojeluohje sitoo vakuutuksenottajaa, joka kiinteistövakuutuksessa on taloyhtiö. Vakuutussopimuslain 31§:n toisessa ja kolmannessa momentissa sanotaan: ”Vakuutetun tulee noudattaa suojeluohjeita. Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt 2 momentissa säädetyn velvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.” Taloyhtiö ei ollut irtisanonut sähkösopimusta asunnosta, vaan vuokralainen. Taloyhtiö ei tiennyt, että vuokralainen oli muuttanut asunnosta pois ja irtisanonut vuokrasopimuksen. Rivitalosta ei myöskään voi tyhjentää vesijohtoverkkoa yhden tyhjillään olevan asunnon vuoksi, sillä muut asunnot jäisivät ilman vettä.

Vakuutusyhtiö pitäytyi kannassaan

Vakuutusyhtiö ilmoitti, että vuokranantajan täytyy olla tietoinen vuokralaisen pois muutosta, koska vuokralaisen tulee ilmoittaa muutosta ja irtisanoa vuokrasopimus. Vakuutusyhtiön mukaan isännöitsijän tulee pitää kirjaa asunnossa asuvista ihmisistä, niin pois muuttaessa kuin sisään muuttaessa, jolloin isännöitsijällä olisi tieto, ettei asunnossa enää asu ketään. Samassa vakuutusyhtiö mainitsi, että isännöitsijän tulee tarkastaa asunto vuokralaisen pois muuttaessa ja isännöitsijän olisi tullut solmia taloyhtiön kanssa sähkösopimus tyhjälle huoneelle, ylläpitämään peruslämpötilaa. Heidän mukaansa pois muuttavan vuokralaisen olisi tullut ilmoittaa sähkösopimuksen irtisanominen isännöitsijälle.

Periaatteessa hyvää ajattelua, paitsi tässä tapauksessa taloyhtiö ei ollut vuokranantaja, vaan kyseessä oli kunnan omistama asunto, eli vuokranantajana toimi kunta. Taloyhtiölle vuokralaisen poismuutto selvisi vasta vahingon myötä. Taloyhtiö ei siis ole voinut tietää, että asunto on ilman sähköä. Se, että huoneiston omistaja tai vuokralainen eivät ole ilmoittaneet vakuutuksenottajalle muutosta ja sähkösopimuksen irtisanomisesta, ei ole millään tavalla vakuutusehtojen tai vakuutussopimuslain mukainen kielteisen päätöksen peruste. Miten siis voidaan mitään laiminlyödä, jos ei edes ole ollut mahdollisuutta tietää asiasta?

Viimein vakuutusyhtiöltä saatiin myönteinen päätös

Vakuutusyhtiö katsoi kuitenkin edelleen, että kyseessä oli huoltotoimien laiminlyönti, kun putkistoa ei oltu tyhjennetty vedestä asunnon ollessa tyhjillään ja putkisto on päästetty jäätymään. Asia ei siis osastokäsittelyssä etenisi, joten käännyin käsittelijän esimiehen ja vakuutusyhtiön korvauslakimiehen puoleen. Pyysin heitä katsomaan tapausta ja esitin samat perustelut kuin aiemmin, eli taloyhtiö ei ole voinut tietää, että huoneisto on ilman sähköä, koska huoneiston omistaja tai vuokralainen ei ollut asiasta taloyhtiölle ilmoittanut. Johtoverkkoa ei useamman asunnon rakennuksessa voi tyhjentää vedestä, sillä muut asukkaat tarvitsevat vesijohtovettä eikä yhtä asuntoa saa vesijohtoverkosta eristettyä ja tyhjennettyä vain sen putkistoa. Suojeluohjeen kohta on tälle vakuutuksenottajalle kohtuuton, eikä sitä voi soveltaa tähän vakuutuksenottajaan. Suojeluohjeen perusteella ei muutenkaan voisi tehdä kokonaan kielteistä päätöstä tällaisessa tapauksessa. Ilmoitin myös, että tarvittaessa vien tapauksen Vakuutuslautakuntaan.

Vakuutusyhtiö pyysi vielä lisäselvityksiä asiasta ja antoi lopulta myönteisen päätöksen vahinkoon. Taloyhtiö sai aiemmin kokonaan evätystä vahingosta myöntöpäätöksen johdosta yli 24.000 euroa vakuutuskorvausta. Ilahtuneen isännöitsijän kiitokset lämmittivät meklaria talvipakkasilla.

Tilaa uusimmat Vakuutusmeklarin Vahinkotarinat suoraan sähköpostiisi tästä!