Asuinkelvottomaksi tuhottua asuntoa ei katsottu vahingonteoksi
Vakuutusmeklarin Vahinkotarinat | osa 4
Eräänä marraskuisena iltana nuorehkon kerrostaloasukkaan mieli oli yhtä synkkä kuin kaupungin ylle pysähtynyt tummanpuhuva sadepilvi. Tiedostamattoman raivon valtaamana nuorimies alkoi riehua vuokrayksiössään. Hän poltti huoneiston välioven, suihkutti kylpyhuoneen suihkulla vettä asunnon lattialle, rikkoi kaapistoja, löi seinäkaakeleita pirstaleiksi ja teki muita tuhoja. Asunto tuhottiin käytännössä asuinkelvottomaksi, ja edessä oli mittava remonttiurakka.
Vesivahingosta 25 %:n erityisomavastuu
Koska tapauksessa oli vahingoitettu taloyhtiön omaisuutta, kiinteistönomistaja haki korvausta omasta kiinteistövakuutuksestaan. Taloyhtiön vakuutusyhtiö oli selvitysten jälkeen sitä mieltä, että kyseessä on kaksi eri vahinkotapausta. Toinen oli vesikalustevuoto, jossa kiinteistönomistajan omavastuu on 25 % vahingon määrästä, ja toinen oli palovahinko, jossa omavastuu on perusomavastuu eli 400 euroa.
Ryhdyin selvittämään tapausta. Minun mielestäni kyseessä oli vuokralaisen aiheuttama vahingonteko, joka kiinteistövakuutuksen ehdoissa oli määritelty ”vahingonteoksi, jolla tarkoitetaan tahallisesti aiheutettua vahinkoa”. Tämän ehdon perusteella vakuutusyhtiön olisi kuulunut vähentää taloyhtiön korvauksista pelkkä perusomavastuu myös vesivahingon osuudesta, eikä lainkaan 25 %:n erityisomavastuuta.
Vakuutusyhtiön tarkastaja oli kuitenkin varma, että kyseessä ei ollut tahallinen vahingonteko, vaan vahinko tai onnettomuus, joka on johtunut henkilön mielenhäiriöstä. Nuorimies ei ollut tarkastajan mielestä tietoisesti yrittänyt vahingoittaa taloyhtiön ja vuokraisäntänsä omaisuutta. Näin ollen vakuutusyhtiö ei suostunut korvaamaan vahinkoa vahingontekona eli pelkällä perusomavastuulla.
Päätös käräjäoikeudelta
Vahingonteko meni käräjäoikeuden puitavaksi, jossa syyttäjä syytti vuokralaista törkeästä vahingonteosta. Vuokralainen kiisti syyllistyneensä siihen rikokseen, josta syyttäjä vaati rangaistusta. Teossa ei puolustuksen mukaan ollut tahallisuutta, koska vuokralainen ei ollut ymmärtänyt, mitä teki. Vuokralaisella oli todisteena lääkärinlausunto mielenterveyden tilastaan tapahtuman tekohetkellä.
Käräjäoikeus päätti, että vuokralainen oli ollut tekohetkellä syyntakeeton, joten syyte törkeästä vahingonteosta hylättiin. Rikoslain 3 luvun 4 § 2 momentissa sanotaan: ”Tekijä on syyntakeeton, jos hän ei tekohetkellä kykene mielisairauden, syvän vajaamielisyyden taikka vakavan mielenterveyden tai tajunnan häiriön vuoksi ymmärtämään tekonsa tosiasiallista luonnetta tai oikeudenvastaisuutta taikka hänen kykynsä säädellä käyttäytymistään on sellaisesta syystä ratkaisevasti heikentynyt.”
Näin ollen kyseessä ei ollut kiinteistövakuutuksen ehtojen mukainen tahallinen vahingonteko. Vahinkoa ei siis voitu käsitellä vahingontekona vaan palona ja vesikalustevuotona. Käräjäoikeuden päätöksen perusteella vakuutusyhtiö vähensi taloyhtiön vesikalustevuodon korvauksesta 25 %:n erityisomavastuun.
Miten sitten kävi vuokralaisen? Käräjäoikeus kohtuullisti hänen vahingonkorvausvelvollisuuttaan puoleen. Päätöksen mukaan vuokralaisen piti palauttaa taloyhtiölle puolet taloyhtiön maksamista omavastuuosuuksista sekä taloyhtiön vakuutusyhtiölle puolet sen maksamista korvauksista.
