Huoneiston asukas oli huomannut keittiön katosta valuvan vuotovettä ja ilmoitti asiasta huoltoyhtiölle. Huoltoyhtiö paikallisti vuotokohdan peltikatolta löytyneestä reiästä, joka näytti kuin laukussa rikkoontuneelta jugurttipurkin kannelta. Löydetyn aukon muodosta päätellen aiheuttajaksi epäiltiin myrskysateella katolle sinkoutunutta puun oksaa, joka oli lävistänyt peltikatteen.
Taloyhtiön kiinteistövakuutus oli AR-laajuinen, eli korvaa äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti aiheutuneita vahinkoja, ellei niitä ole erikseen rajoitusehdoissa pois suljettu. Vakuutusyhtiö antoi tapauksessa hylkäävän päätöksen sillä perusteella, että korvattavaa vahinkoa ei ollut todettu. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan vakuutusturva ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu tapahtumasta, jota ei voida määritellä.
Kartoittajalla oli vain epäilys vahingon aiheuttajasta, joten korvauspäätöksen muuttuminen myönteiseksi oli epätodennäköistä – varsinkin, kun tiedämme, että kattovahinkoja on yleensä erittäin vaikea saada korvattavaksi kiinteistön omistajan vakuutuksista, ellei taloyhtiöllä ole VahinkoPLUS-tuotetta, joka korvaa nykyään myös tällaisia vahinkoja.
Isännöitsijä kuitenkin ilmoitti, että taloyhtiössä oli aiemmin alkukesästä tehty kattojen kuntotarkastus, jossa reikää ei havaittu. Reikä ei ole siis voinut olla kovin pitkään katossa, koska vuoto havaittiin lokakuussa. Vahingon sattumisaika oli siis tiedossa. Vakuutusyhtiö ei suostunut ottamaan vahinkoa uudelleenkäsittelyyn tällä perusteella. Jokin oli tehnyt reiän kattoon alkukesän ja ilmoitetun havaintopäivän välillä. Vesikaton rikkoutumisen syy ei vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan ollut edelleenkään selvillä, eikä vakuutusehtojen perusteella korvattavaa vahinkoa ollut todettu.
Olin kuitenkin sitä mieltä, että todennäköisin vahingon syy oli selvillä ja tein uudelleenkäsittelypyynnön perustellen näkemystäni FINE:n ratkaisulla. Vakuutuslautakunnan ratkaisussa FINE-012773 on käsitelty vuotovahinkoa, jonka tarkka syy ei selvinnyt, mutta vuotopaikka oli hyvin todennäköinen. Vakuutuslautakunta toteaa lausunnossaan mm seuraavaa: ”Vakuutusalalla erilaisia vuotovahinkoja pidetään vakiintuneesti laajojen vakuutusten ehtojen mukaisina äkillisinä ja ennalta arvaamattomina vahinkotapahtumina. Vakuutusyhtiö ei ole väittänytkään vuotovahingon olleen seurausta mistään kiinteistövakuutuksen rajoitusehdoissa mainitusta syystä. Tämän vuoksi vahinko on vakuutusehtojen mukaan korvattava.”
Mikäli vakuutusyhtiö haluaa vapautua korvausvelvollisuudestaan, vakuutusyhtiön tulee esittää, että tapauksessa on kyse jostain vakuutusehtojen rajoitusehdossa mainitusta syystä.
Tämän perusteella vakuutusyhtiö taipui yhtä varmasti kuin peltikatto myrskytuulessa ja muutti korvauspäätöksensä myönteiseksi.
Juttusarjan tarinat perustuvat todellisiin vahinkotapauksiin. Näitä yksittäisiä vahinkotapauksia ei voida soveltaa sellaisenaan minkään toisen yksittäisen vahinkotapauksen korvattavuuden arviointiin johtuen mm. vakuutusehtojen mahdollisista eroavaisuuksista ja muutoksista.
Tilaa uusimmat Vakuutusmeklarin Vahinkotarinat suoraan sähköpostiisi tästä!
Muuttunut maailmantilanne ja globaalit megatrendit vaikuttavat nyt jokaisen yrityksen riskiprofiiliin. Ilmastonmuutos, kasvaneet geopoliittiset ja makroekonomiset riskit sekä jatkuvasti kehittyvät kyberhyökkäykset mutkistavat varautumista – riskit ovat vaikeammin ennakoitavissa ja entistä haastavampia hallita. Yritysjohdon tehtävänä on tunnistaa liiketoiminnan merkittävimmät riskit. Etenkin ne, jotka voivat vaarantaa yrityksen strategian toteuttamisen.
Aasian vaikutusvalta kasvaa ja länsi on keskellä suurta geopoliittista epävarmuutta. Samaan aikaan maapallo lämpenee ja sään ääri-ilmiöt yleistyvät. Tulevaisuuden ennustaminen tuntuu nyt hankalammalta kuin pitkään aikaan.
Se kylläkin tiedetään, että päästö- ja kustannustehokas siirtyminen uusiin energiamuotoihin tulee olemaan yksi avaintekijä maailmanlaajuisessa muutoksessa. Kasvu ja kehitys vaatii yhä enemmän energiaa – energiaa, joka tuotetaan kestävästi.
Samalla vihreän siirtymän hankkeiden rahoitus tulee turvata vakuutuksilla.
Yritysten vakuuttamiseen erikoistunut vakuutusmeklari
Howden Finland tarjoaa niin kotimaisille kuin globaaleilla markkinoilla toimiville suomalaisyrityksille laadukkaita neuvontapalveluita riskienhallinnan ja vakuutusratkaisujen osalta. Tuomme kokonaisvaltaisen riskienhallinnan tietämyksen hallitustasolle sekä autamme asiakkaitamme arvioimaan riskejä, niiden mahdollisia vaikutuksia sekä omaa riskinkantokykyä suhteessa liiketoimintaan ja sen laajuuteen.
Olennainen osa palveluamme on kattavien vakuutusratkaisujen rakentaminen, kilpailuttaminen ja toteuttaminen kustannustehokkaasti. Tarjoamme asiakkaillemme puolueettoman näkemyksen ja laajan pääsyn kansainvälisille vakuutusmarkkinoille erilaisten riskien vakuuttamiseksi myös haastavissa markkinatilanteissa.
Uusia ratkaisuja perinteisten palvelujen lisäksi
Erityisosaamistamme ovat niin teollisuuden, kaupan kuin teknologiayhtiöiden riskienhallinnan ja vakuuttamisen ratkaisut, riskikartoitukset, investointiprojektien sopimusriskien neuvonta ja vakuutettavuuden arviointi.
Merkittävimpiä ajankohtaisia ratkaisuja ovat uuden teknologian vastuita kattavat vakuutusratkaisut, globaalit toiminta- ja tuotevastuuohjelmat sekä esimerkiksi takaus- ja kybervakuutukset perinteisten vakuutusmeklaripalvelujen lisäksi.
Vihreän siirtymän projektien vakuuttaminen
Ympäristönäkökulman huomioiminen on keskeistä nykypäivän liiketoiminnassa. Euroopan Unionissa ja suurimmassa osassa maailman maita on edelleen halu kulkea vihreän siirtymän voimin kohti uutta teknologiaa ja poispäin fossiilisesta energiasta.
Yritykset ovatkin käynnistäneet vihreän siirtymän myötä merkittäviä investointihankkeita Pohjoismaissa ja Euroopassa, joissa Howden toimii neuvonantajana ja toteuttajana tarjoamalla kokonaisvaltaisia ratkaisuja riskienhallinnassa ja vakuuttamisessa.
Yksityinen rahoitus turvaan vakuutuksilla
Monet pyrkivät siirtymään nollapäästöiseen toimintaan, mutta siihen tarvitaan uutta teknologiaa, kuten esimerkiksi hiilidioksidivapaata lämmöntuotantoa metalliteollisuudessa. Arvioiden mukaan vuoteen 2030 mennessä pelkästään Euroopan Unioinin alueella tulee varautua kymmenien miljardien investointeihin, joista suuri osa tulee yksityisiltä rahoittajilta. Investoinnit ovat isoja ja myös riskialttiita.
Yksityisille sijoittajille on tärkeää, että tällaisiin hankkeisiin liittyvät riskit saadaan vakuutettua.
Yhtälö ei ole kuitenkaan aivan yksinkertainen. Kun teknologia on uutta, liittyy vakuuttamiseen haasteita. Ja toisaalta, jos kukaan ei lähde vakuuttamaan hanketta, se ei toteudu. Lisäksi monet hankkeisiin liittyvät asiat elävät sellaisella vauhdilla, että vuoden takaiset päätökset voivat olla auttamattomasti vanhentuneita.
Onneksi kuitenkin niin suomalaiset kuin kansainvälisetkin vakuuttajat ovat mukana vakuuttamassa uusia, suuriakin riskejä ja tukemassa näin vihreää siirtymää.
Käytännön toimia yhteisen hyvän eteen
Jatkossa energiaa tuotetaan yhä enemmän päästöttömästi uusiutuvilla energianlähteillä sekä ydinvoimalla. Termeinä muun muassa maailmanlaajuinen hiilibudjetti ja hiilivero tulevat jatkossa varmasti tutuimmiksi.
Hankalan tilanteen ratkaisemiseksi on useita lupaavia keinoja, mutta ne ovat vielä epävarmoja, koska tilanne kehittyy nopeasti. Varmaa on kuitenkin se, että yrityksiltä tullaan vaatimaan yhä enemmän ryhdikkyyttä sekä käytännön toimia ihmiskunnan yhteisen hyvän eteen.
Nämä näkökulmat on hyvä ottaa huomioon, kun tehdään yrityksen rahoitukseen, riskienhallintaan ja vakuutusratkaisuihin liittyviä päätöksi.
Viemäriputken hajoamiselle ei varmaan koskaan ole sopivaa kohtaa, mutta harvinaisen epäsopivasti viemäri hajosi hissin konehuoneessa. Runsas sisältö onnistui valumaan suoraan hissin ohjauskeskuksen päälle, kastellen samalla vieressä olevan taajuusmuuttajan, sekä sen jarruvastuksen. Koko ohjauskaapin elektroniikka sekä taajuusmuuttaja ja jarruvastus piti uusia, jotta hissi saatiin takaisin käyttöön.
Vahinkoilmoitus tehtiin kiinteistövakuutukseen ja myöntöpäätös saatiin. Ikävähennykset laskettiin rikkoutuneen viemärin iän mukaisesti, jotka vanhan viemärin mukaisesti olivat 100 % viemärin korjaamisesta ja 60 % vuotaneen veden aiheuttamista vahingoista. Eli myös hissin korjauksesta.
Saneeraustietojen mukaan hissejä oli uusittu jokunen vuosi sitten ja viemäritkin saneerattu tämän vuosituhannen puolella. Korvattavuuspäätöksen yhteydessä kerroin asiakkaalle, että mielestäni hissin korjauksesta tehtävä ikävähennys tulisi mennä hissin iän mukaisesti, jolloin ikävähennys olisi 0 %. Tämä siksi, että meillä on tiedossa Vakuutuslautakunnan lausunto FINE-014108, jossa oli kyse vastaavavasta tapauksesta, eli vuotanut vesi oli vaurioittanut lämmityksen automaatiota ja muita sähkölaitteita, ja lautakunta oli todennut, että vahinko tulisi korvata rikkoutuneen laitteen/laitteiden iän mukaisella ikävähennyksellä.
Uudelleenkäsittelypyyntöä vakuutusyhtiöön siis ikäpoistoista. Uudelleenkäsittelyssä vakuutusyhtiö ei muuttanut päätöstään, vaan vetosi siihen, että vuotovähennyksen ehtokohdassa sanotaan: ”ikävähennys tehdään kaikista korvattavista vuotovahingoista, riippumatta vuodon syystä”. Tämä pitää paikkaansa. Mielestäni asian ydin oli kuitenkin se, että hissin ikävähennys pitäisi mennä rikkovahingon ehtokohdan mukaisesti, ei vuotovahinkona. Kun vahinkoa käsitellään konerikkovahinkona, niin silloin vuotovahinkoon tarkoitettu ikävähennysehto ei päde. Huomautin myös, että ehdoissa ei suoraan oteta kantaa, tulkitaanko tällaista vuoto- vai rikkovahingoksi, ja vakuutusehtojen ollessa epäselvät tulee niitä tulkita laatijansa vahingoksi.
Vakuutusyhtiö ei perusteluista taipunut, joten asia vietiin vakuutusyhtiön sisäiseen muutoksenhakuelimeen. Koska päätös ei sielläkään muuttunut, pakkasin leipää ja piimää tuohikonttiin ja lähin vaeltamaan FINEä kohti.
Vakuutuslautakunta oli lopulta kanssamme samaa mieltä, että vakuutusehdot ovat tulkinnanvaraiset siltä osin, kummasta ehtokohdasta hissin vahinkoa pitäisi käsitellä. Näin ollen suosittivat, että hissille tullut vahinko käsiteltäisiin konerikkona, eli hissin korjauskuluista ei tehtäisi lainkaan ikävähennystä.
Taloyhtiö sai takaisin aiemmin vähennetyn ikäpoiston osuuden, noin 13.000 €. Lautakunnan lausuntoa odotteli työjonossani myös toinen vastaava vahinko, joten FINE:n myönteisestä päätöksestä oli riemua myös toiselle taloyhtiölle.
Juttusarjan tarinat perustuvat todellisiin vahinkotapauksiin. Näitä yksittäisiä vahinkotapauksia ei voida soveltaa sellaisenaan minkään toisen yksittäisen vahinkotapauksen korvattavuuden arviointiin johtuen mm. vakuutusehtojen mahdollisista eroavaisuuksista ja muutoksista.
Tilaa uusimmat Vakuutusmeklarin Vahinkotarinat suoraan sähköpostiisi tästä!
Kiinteistövakuutus sisältää myös oikeusturvavakuutuksen, joka tuo turvaa, jos taloyhtiö tarvitsee juristin palveluita joko puolustautuakseen tai hakeakseen omiaan rosiksen kautta takaisin. Kuten tunnettua, oikeuslaitos ei ole pikahiihtäjä, varsinkin jos oikeusasteet tanhutaan läpi korkeimpaan oikeuteen saakka. Silloin oikeusturvavahingon käsittely voi kestää vuosia.
Eräässä taloyhtiössä oli konkurssiin ajautuneen instanssin omistamia asuntoja, ja taloyhtiön saatavien varmistamiseksi tarvittiin oikeudellista apua. Oikeusturvavahingoissa vahingon tapahtumispäivä on riitautumispäivä, eli kun esitetty vaade on kiistetty. Tässä tapauksessa kyse oli yhtiökokouksen päätöksestä, joka oli riitautettu moitekanteella.
Vakuutusyhtiö antoi odotetusti myöntöpäätöksen. Joidenkin kiinteistövakuutusten oikeusturvaehdoissa on ns. ”leikkuri”, eli kustannuksiin, jotka ovat muodostuneet ennen käräjäoikeuden pääkäsittelyn tai tuomioistuinsovittelun tai välimiesmenettelyn aloittamista, tai jos asia on ratkaistu ilman oikeudenkäyntiä, on käytettävissä 50 % vakuutusmäärästä. Toinen puolikas on siis käytettävissä, jos asia käsitellään oikeusasteissa.
Myöntöpäätös tarkoittaa, että vakuutusyhtiö on myöntänyt asiaan oikeusturvaedun. Eli juristin voi vapauttaa kehään vastapuolen juristin kanssa mittelemään. Korvauksia oikeusturvavakuutuksesta maksetaan vasta, kun tuomarin kongi on kumahtanut, eli riita on saatu päätökseen joko käräjäoikeuden tuomiolla tai sovintosopimuksella. Korvauksia maksetaan ”eräkohtaisesti”, eli käräjäoikeuskäsittelyä koskevat kulut korvataan käräjäoikeuden tuomion jälkeen. Jos taistoa jatketaan toiseen erään, eli hovioikeuteen, niin hovioikeuskäsittelyä koskevat kustannukset korvataan hovioikeuden käsittelyn jälkeen ja niin edelleen.
Tapauksesta ei kuulunut meklarille pariin vuoteen, kunnes taloyhtiön asianajaja oli meihin yhteydessä kysyäkseen, oliko myös toisesta, asiaan liittyvästä moitekanteesta tehty vahinkoilmoitusta. Erillistä vahinkoilmoitusta siitä ei oltu tehty ja oikeus oli päättänyt yhdistää kaksi tapausta. Asia ilmoitettiin vakuutusyhtiöön, joka päivitti korvauspäätöstä koskemaan molemmat moitekanteet.
Taas vieri aika ja asianajaja tiedusteli päätöstä asianajotoimiston tilille ilmestyneelle 13.500 euron korvaukselle. Lasku, jonka he olivat vakuutusyhtiöön laittaneet, oli himpan yli 26.000 euroa, joten korvaamatta jäänyt osuus hämmensi. Pyysin vakuutusyhtiöstä päätöksen, sekä juristin suoraan vakuutusyhtiöön toimittaman laskun tarkastettavaksi. Asian hoitaminen oli kokonaisuudessaan kestänyt 2,5 vuotta, joten laskussa oli rivejä räknättäväksi. Päätöksellä vakuutusyhtiö viittasi leikkuriin, eli ennen tuomioistuinsovittelua syntyneistä kuluista korvattiin 50 % vahingon määrästä, sekä lopputoimista yms. syntyneitä kuluja, joista korvaussumma syntyi.
Tutkin kuitenkin laskuerittelyä tarkemmin ja siellä oli mainittu käräjäoikeuden ratkaisuun perehtymistä, valitusta hovioikeudelle, käräjäoikeuden päätöksen käsittelyä ja muuta. Voiko siis vakuutusyhtiö käyttää leikkuria, jos asia on joiltain osin jo ratkaistu oikeusasteissa ennen tuomioistuinsovittelua? Päätin sukeltaa syvemmälle tapauksen syövereihin ja pyysin toimittamaan meille tapauksen asiakirjat. Ja viestejä tuli noin 50 kappaletta liitteineen.
Papereista ilmeni, että instanssi oli nostanut moitekanteet asuntojen osalta ja tehnyt niihin turvaamistoimenpidehakemuksen. Korkeimman oikeuden ratkaistavana oli kysymys siitä, omistaako instanssi ylipäänsä asunnot taloyhtiöstä vai ei. Jos ei omista, niin instanssilla ei ole oikeutta moittia yhtiökokouksen päätöstä, eikä hakea turvaamistoimea. Kun korkein oikeus oli päättänyt, että instanssi ei omista asuntoja, voitiin turvaamistoimenpidehakemuksen kumoamista lähteä hakemaan ja se kumottiin hovioikeudessa. Lisäksi kuvioon kuului ulosottovalituskoukero, jota taloyhtiön lakimies oli selvittänyt.
Monimutkaisen kuvion vuoksi jäin pohtimaan uudelleenkäsittelypyyntöä kiinteistövakuutukseen, koska varsinaisesti ne moitekanneasiat, joihin oikeusturvaetu oli myönnetty, oli ratkennut vasta tuomioistuinsovittelussa. Lopulta päädyin tekemään yksinkertaisen uudelleenkäsittelypyynnön kiinteistövakuutukseen, jossa vetosin, että asiaa on ennen tuomioistuinsovittelun aloittamista käsitelty käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa, jolloin 50 % leikkuria ei tässä tapauksessa voisi soveltaa. Samalla pyysin maksupäätöstä alvin osuudesta, jota ei aiemmin ollut korvattu.
Jokusen viikon kuluttua vakuutusyhtiöstä tuli päätös uudelleenkäsittelystä, että leikkuria ei sovelleta tapaukseen ja alveista maksupäätös. Kuten oletimme, kaikkia kustannuksia ei vahinkoon hyväksytty, sillä osa työstä oli tehty ennen vahingon tapahtumista, eli yhtiökokouksen moittimista, sekä ulosottovalituksen selvittämisen kulut.
Vakuutusyhtiö maksoi lisäkorvausta, mutta hieman väärin laskettuna. Toimitin tekemäni laskelmat vakuutusyhtiöön, jonka jälkeen korvaus maksettiin ehtojen mukaisesti viivästyskorkoineen. Taloyhtiö sai loppujen lopuksi lisäkorvausta lähes 5.400 euroa.
Juttusarjan tarinat perustuvat todellisiin vahinkotapauksiin. Näitä yksittäisiä vahinkotapauksia ei voida soveltaa sellaisenaan minkään toisen yksittäisen vahinkotapauksen korvattavuuden arviointiin johtuen mm. vakuutusehtojen mahdollisista eroavaisuuksista ja muutoksista.
Tilaa uusimmat Vakuutusmeklarin Vahinkotarinat suoraan sähköpostiisi tästä!
Joulukausi kuumentuu glögin lailla ja innoitti meklaria muistelemaan vuoden aikana kohdattua luovuutta. Tässä siis top kolme sankarillisesti suoritettua vesivahinkoa.
Suihkusuuttimen halailija
Huoltomies sai hälytyksen, että asuntoon ja rappukäytävään valuu vettä yläkerrasta. Kohteeseen saavuttuaan hän koputti oveen voimakkaasti ja huusi postiluukusta, jos joku olisi tullut avaamaan. Vettä tursusi sen verran reippaasti oven alta, että ei auttanut kuin huoltoavaimella sisään. Kylpyhuoneessa uinaili herrahenkilö, joka piteli hellästi syleilyssään suihkusuutinta, joka hosotti vettä suoraan kylpyhuoneen oveen ja eteiseen. Huoltomies ravisteli miestä hereille, mutta sai vastaukseksi vain unista surinaa ja tömäkän viinan löyhähdyksen. Hintalappu tälle vetiselle halinallelle oli noin 41.000 euroa, josta onneksi AR-laajuinen kiinteistövakuutus korvasi suurimman osan. Loppuosa oli kuitenkin sen verran suuri, että todennäköisesti viilsi aiheuttajan lompakkoa tuntuvasti.
Kylmäuintia kylpyhuoneessa
Asukas oli internet-trendin perässä ostanut puhallettavan kylpyammeen. Urheilullinen toveri käytti ammetta kylmäkylpyihin, jonka pitäisi ilmeisesti tehdä gutaa lihaksille. Henkilö kävi siis vuorotellen lämpimässä suihkussa ja siitä hyppäsi kiireesti kylmäaltaaseen ja toisinpäin. Internetistä tilattu laatukama ei tätä kestänyt, vaan puhkesi läsäyttäen koko ammeellisen vettä kerralla pienen kylpyhuoneen lattialle. Lattiakaivolla ei ollut asiassa mitään jakoa, sillä amme oli kaivon päällä ja muutenkin vesimassa oli kerralla liian suuri kaivon käsitellä. Ammeen tilavuus oli niin suuri, että koko asuntoon levitettynä vettä kertyi lattioille useita senttejä. AR-laajuinen kiinteistövakuutus onneksi korvasi vahingon.
Patjan kanssa suihkutellut
Joulu juhlista jaloin, pikkujouluista kontaten. Asukas oli ilmeisesti vetänyt ns. prinsessa ja herne -kännit ja vienyt suihkussa uinailun aivan uudelle tasolle. Laattalattia oli ilmeisesti tuntunut liian kovalta, sillä hän oli vienyt suihkuun pehmikkeeksi patjan. Sitenkin saa toki lattiakaivon tukittua ja vesivahingon aiheutettua taloyhtiössä. Pohdittavaksi jää, mahtoiko likomärkä patja sittenkään olla miellyttävä makuusija.
Toivotamme kaikille erittäin hyvää ja turvallista joulua, sekä riemuisaa tulevaa vuotta 2025!
Juttusarjan tarinat perustuvat todellisiin vahinkotapauksiin. Näitä yksittäisiä vahinkotapauksia ei voida soveltaa sellaisenaan minkään toisen yksittäisen vahinkotapauksen korvattavuuden arviointiin johtuen mm. vakuutusehtojen mahdollisista eroavaisuuksista ja muutoksista.
Tilaa uusimmat Vakuutusmeklarin Vahinkotarinat suoraan sähköpostiisi tästä!
Pienemmissä taloyhtiöissä on toisinaan käytäntö, että hallituksen puheenjohtajalla tai hallituksen jäsenellä on hallussaan taloyhtiön yleisavain. Tämä arvokas kapistus on niin pieni, että toisinaan se hukkuu varotoimista huolimatta.
Yhdessä taloyhtiössä pieni yleisavain otti jalat alleen ja hyppäsi niin hyvään piiloon, ettei sitä enää löytynyt. Puheenjohtaja käänsi koko asunnon ylösalaisin ja avainta etsittiin moneen otteeseen, mutta kateissa pysyi. Ei auttanut muu kuin sarjoittaa lukot uudelleen. Taloyhtiöllä oli onneksi Howdenin VastuuPLUS-asiakasetutuote, joka korvaa myös yleisavaimen katoamisia hallituksen jäsenen hallusta.
Vahinkoa haettiin myös kiinteistövakuutuksesta uhkaavan vahingon torjuntakuluina. Koska avain oli kadonnut, eikä joutunut ilkiöiden käsiin murron tai ryöstön yhteydessä, ei kiinteistövakuutus korvannut vahinkoa. Asian käsittelyä jatkettiin siis VastuuPLUSsasta. Valitettavasti taloyhtiön lukitus oli sen verran vanhaa mallia, ettei siihen saanut enää tehtyä näin mittavaa lukitusmuutosta, vaan lukitus piti uusia kokonaan. Tämä oli ongelma siksi, että vakuutukset korvaavat vahinkoa edeltävään tasoon, eikä tasonparannusta korvata.
Taloyhtiö toimitti tarjoukset mahdollisimman hyvin aiempaa lukitusmenetelmää vastaavasta mekaanisesta ratkaisusta, sekä elektronisesta ratkaisusta. Mekaanisessa järjestelmässä jos avain katoaa, niin mahdollinen sarjoitustarve kohdistuu kaikkiin lukkoihin, joihin avain kävi. Elektroninen järjestelmä taas on kätevämpi, sillä siitä saa suljettua pois yksittäisiä avaimia lukkojen sarjoittamisen sijaan.
VastuuPLUS-vakuuttajalle esitettiin molemmat vaihtoehdot ja saatiin vihreää valoa edullisemmalle mekaaniselle ratkaisulle. Tai jos taloyhtiö päätyy elektroniseen ratkaisuun, niin VastuuPLUS korvaa mekaanisen ratkaisun verran ja erotus jäisi taloyhtiön itsensä maksettavaksi.
Taloyhtiön yhtiökokous päätti, että valitaan mekaaninen avainjärjestelmä, jos vakuutus korvaa sen. Taloyhtiötä pyydettiin toimittamaan laskukopio tehdystä työstä korvauksen hakemista varten. Tarjous mekaanisesta ratkaisusta oli noin 14.300 euroa, mutta kun laskut saapuivat, oli työn hinta noin 16.000 euroa. Tarjousta suuremmat kustannukset selittyivät sillä, että lukitusta uusittaessa oli jouduttu säätämään saranoiden korkeutta yms. lisätyötä, jotta uudet lukot saatiin sovitettua oviin. Annettu tarjous käsitti vain lukkopesien, avaimien ja asennuksen hinnan. VastuuPLUSsan vakuuttaja pyysi selvitystä, miksi toteutuma oli suurempi kuin hyväksytty tarjous. Perustelujen jälkeen vakuuttaja hyväksyi toteutuneen summan.
Taloyhtiö sai siis VastuuPLUS-asiakasetutuotteesta hieman yli 16.000 euroa korvausta lukituksen uusimisesta yleisavaimen kadottua hallituksen puheenjohtajan hallusta.
Vaikka VastuuPLUS-asiakasetutuote turvaa hallituksen toimintaa monipuolisesti, myös yleisavaimen osalta, suosittelee meklari silti yleisavaimeen avaimenperäksi elokuvista tuttua auton pölykapselia, betoniharkkoa tai lasten hiekkalapiota, jotta avaimen katoamiselta vältyttäisiin.
Juttusarjan tarinat perustuvat todellisiin vahinkotapauksiin. Näitä yksittäisiä vahinkotapauksia ei voida soveltaa sellaisenaan minkään toisen yksittäisen vahinkotapauksen korvattavuuden arviointiin johtuen mm. vakuutusehtojen mahdollisista eroavaisuuksista ja muutoksista.
Tilaa uusimmat Vakuutusmeklarin Vahinkotarinat suoraan sähköpostiisi tästä!
Toimiva putkisto on arkikäytössä vähälle huomiolle jäävä arjen luksus. Kun viemäri lakkaa toimimasta ja punkeaa ”sitä ihtiään” väärään suuntaan, ymmärtää putkiston arvon.
Kerrostalossa sijaitsevan asunnon viemäri oli alkanut geysirin lailla syöstä jätevettä pesuhuoneen lattialle, seinille ja kattoon viemärin tukkeuduttua. Paikalle kutsuttu putkiurakoitsija oli koettanut saada viemäriä auki rassaamalla, mutta ei ollut siinä onnistunut. Apuun hälytettiin urakoitsija kuvaamaan viemäriä, jotta nähtäisiin mikä viemärin on tukkinut. Kuvaus ei onnistunut, koska viemäritukos ahmaisi myös kameran, joka jäi kiinni viemäriin. Kolmantena keinona paikalle haettiin LVI-alan suunnittelija. Hän ehdotti, että viemäriä kaivettaisiin talon alustasta näkyviin, jotta viemäriä voitaisiin tarkastella ulkopuolelta.
Näin tehtiin ja viemärit saatiin kaivettua esille, kun… Suuren räksähdyksen ja loiskauksen saattelemana viemäri katkesi ja kaivantoon talon alle purkautui viemärivettä tuhansia litroja. Paikalle tilattiin suurtehoimuri, joka alkoi kiireesti imuroimaan lietettä pois talon alta, jottei ulo imeytyisi talon rakenteisiin. Usean säiliöautokuorman ja putkien pesun jälkeen viemäriä päästiin vihdoin tutkimaan. Todettiin, että viemäri oli irronnut ja rikkoutunut useammasta kohdasta. Ilmeisesti tukoksen vuoksi koko pohjaviemäri oli täyttynyt lietteestä, ja massan paino oli ollut liikaa putken kannakkeille, jotka pettivät ja putki putosi alas.
Viemäritukos oli kiinteistövakuutuksesta korvattava putken iän mukaisilla ikäpoistoilla ja omavastuulla vähennettynä. Putki oli jo sen ikäinen, että putken korjaukseen kohdistuva ns. rikkopoisto tai putkipoisto oli jo 100 %, eli putken korjauksesta ei jäisi korvattavaa. Vuotaneen veden aiheuttamiin vahinkoihin käytettävä ns. vuotopoisto oli useita kymmeniä prosentteja pienempi.
Laskuja toimitettiin vakuutusyhtiöön ja niitä korvattiin asianmukaisesti. Kiinnitin kuitenkin huomiota siihen, että rikkopoiston alaiseksi tulkittuja laskuja oli poikkeuksellisen paljon vahingossa. Yleensä putken korjaukseen liittyviä laskuja on vähemmän kuin vuotaneen veden aiheuttamien vahinkojen korjauslaskuja. Pyysin isännöitsijältä selvitystä siitä, koskivatko laskut tosiaan vain viemäriputken korjausta, vai oliko niissä myös jäteveden imurointia. Viemäriveden imurointi lattialta tai muualta on vuotovahingon jälkien korjausta ja vuotopoiston alaista.
Isännöitsijä toimitti minulle excelin, johon oli laskuista eritelty mikä osa oli viemärin korjaamista ja mikä oli lietteen imuroimista. Sen perusteella tein asiasta uudelleenkäsittelypyynnön vakuutusyhtiöön ja pyysin käsittelemään laskut rikkopoiston sijaan vuotopoistolla. Vakuutusyhtiö korjasi päätökset uudelleenkäsittelypyynnön mukaisesti ja taloyhtiö sai lisäkorvausta lähes 72.000 euroa.
Juttusarjan tarinat perustuvat todellisiin vahinkotapauksiin. Näitä yksittäisiä vahinkotapauksia ei voida soveltaa sellaisenaan minkään toisen yksittäisen vahinkotapauksen korvattavuuden arviointiin johtuen mm. vakuutusehtojen mahdollisista eroavaisuuksista ja muutoksista.
Tilaa uusimmat Vakuutusmeklarin Vahinkotarinat suoraan sähköpostiisi tästä!
7.10.2024
Kiinteistöliitto julkaisi tänään oppaan vaikeutuviin sääolosuhteisiin ja sään ääri-ilmiöihin varautumiseksi taloyhtiöissä. Vakuutusmeklari Howden Finland on ollut mukana tekemässä opasta ja antanut siihen asiantuntijanäkemyksensä erityisesti vakuutuksiin liittyvissä asioissa.
Oppaan tarkoitus on helpottaa varautumista ilmastonmuutoksesta johtuviin sääilmiöihin ja muutoksiin toimintaympäristössä. Opas on suunnattu ennen muuta taloyhtiöiden hallituksille, isännöitsijöille ja osakkaille. Kuitenkin sen sisältöihin tutustuminen on hyödyllistä kaikille kiinteistönomistajille, jotka pohtivat, millaisia kysymyksiä ilmastonmuutoksen myötä on ratkottava.
”Ilmastonmuutos vaikuttaa myös taloyhtiöiden elämään, kun esimerkiksi myrskyt, vesistötulvat ja rankkasateet lisääntyvät. Näiden vuoksi taloyhtiöiden kannattaa olla perillä myös siitä, miten vakuutus auttaa hallitsemaan vaikeutuvia sääolosuhteita ja tähän saa ohjeita oppaasta”, toteaa Howden Finlandin palvelujohtaja Jani Korhonen.
Monet ilmastonmuutoksen vaikutuksista näkyvät jo nyt ja esimerkiksi tuhoeläimet yleistyvät ilmaston lämmetessä. Opas antaa käytännön vinkkejä myös tuholaisongelmien hoitamiseen.
”Jyrsijät ja luteet ovat yleisimpiä havaittuja tuhoeläimiä. Niistä syntyy asumishaittaa ja voi aiheuttaa myös muita vahinkoja, kun esimerkiksi rotta puree sähköjohdon poikki. Nykyään taloyhtiö voi myös vakuuttaa tuholaisten torjunnan”, sanoo Korhonen.
Howden Finland on kiinteistöjen ja yritysten vakuuttamiseen, riskienhallintaan ja vahinkoihin erikoistunut vakuutusmeklari. Howden on alan markkinajohtaja Suomessa.
Opas on kaikkien vapaasti luettavissa Kiinteistöliiton verkkosivuilla osoitteessa https://kiinteistoliitto.fi/taloyhtio/ajassa/saanaari-ilmiot/ .
Lisätietoja antaa:
Jani Korhonen
jani.korhonen@howdenfinland.fi
p. 0407236864
Sähköpotkulaudat, nuo mielipiteitä jakavat ihmisenliikuttajat näkyvät toisinaan myös meklarin työpöydällä. Ohessa muutamia tapauksia, joissa sähköpotkulauta on taloyhtiölle aiheuttanut kiinteistövakuutuksesta käsiteltävää asiaa.
Tulipalo eteisessä
Kaksion eteisessä syttyi tuleen latauksessa ollut sähköpotkulaudan akku. Eteinen vaurioitui pahoin ja asunnon muissakin huoneissa oli kauttaaltaan nokea ja savuvahinkoja. Olohuoneen katossakin maalipinta oli kupruillut kuin pannukakun pinta. Pelastuslaitos oli sahannut oven moottorisahalla sammutustöitä varten. Usein akkuja jätetään latautumaan eteiseen, jolloin akkupalon tapahtuessa asukkaiden pelastautuminen ulko-ovesta käy mahdottomaksi. Akku voi syttyä räjähtäen ja se palaa erittäin kuumalla liekillä ja voimakkaasti. Akkua tulisikin ladata aina valvotusti ja huolehtia että latauspaikka ei tuki uloskäyntejä.
Hätäinen parkkeeraaja
Liiketilan lasissa oli suurta hämähäkinseittiä muistuttava halkeamakuvio. Vauhdissa talon seinää vasten parkkiin nakattu sähköpotkulauta oli säräyttänyt ikkunalasin rikki. Vahingon määrä oli noin 8.000 euroa.
Katolle lentänyt lauta
Ilmeisesti voimamies Urjalasta oli lähtenyt viihteelle ja suorittanut pullon kallistelua ja kallon pullistelua soidintarkoituksessa. Viaton sähköpotkulauta lensi kaaressa taloyhtiön katolle ja teki roiman kuopan kattopeltiin. Onneksi pelti taipui vaan ei taittunut. Vaikka kattoon ei ihan reikää tullutkaan, piti osa kattopellistä vaihtaa.
Näyteikkunaan tyssännyt yöllinen ajelu
Kesäyön hurmasta huumautunut ylkä huristeli hurjaa vauhtia sähköpotkulaudalla pitkin kaupungin polttavaa kesäkatua. Valitettavasti ilkeä liikerakennus hyppäsi varoittamatta tielle, jolloin sankari ajoi päin näyteikkunaa. Peltiheposella ratsastus auringonlaskuun päättyi siihen, kun henkilö jäi jumiin ikkunaan potkulaudan kanssa. Poliisit saapuivat paikalle ja isännöitsijä sai aamusella olla yhteydessä aiheuttajaan vahinkojen korvausten maksamisesta.
Sähköpotkulaudat tulivat 1.6.2024 lähtien liikennevakuuttamisen piiriin. Jos lauta kulkee yli 25 kilometriä tunnissa tai painaa yli 25 kiloa, niin se pitää liikennevakuuttaa. Jos yksityishenkilö ei ota rajat ylittävälle sähköpotkulaudalle liikennevakuutusta ja aiheuttaa vahingon, niin Liikennevakuutuskeskus saattaa rätkäyttää normaaliin vakuutusmaksuun verrattuna jopa monikertaisen vakuuttamattomuusmaksun laiminlyönnistä. Sähköpotkulautaoperaattoreiden tulee nykyään liikennevakuuttaa kaikki vuokrakäyttöiset sähköpotkulautansa riippumatta niiden painosta ja nopeudesta. Operaattoreiden nettisivuilta tulisi löytyä tieto, missä vakuutusyhtiössä heidän lautojensa liikennevakuutus on.
Juttusarjan tarinat perustuvat todellisiin vahinkotapauksiin. Näitä yksittäisiä vahinkotapauksia ei voida soveltaa sellaisenaan minkään toisen yksittäisen vahinkotapauksen korvattavuuden arviointiin johtuen mm. vakuutusehtojen mahdollisista eroavaisuuksista ja muutoksista.
Tilaa uusimmat Vakuutusmeklarin Vahinkotarinat suoraan sähköpostiisi tästä!
Toisinaan taloyhtiössä käy tilanne, että pelastuslaitos joutuu käyttämään avainta järeämpää kalustoa päästäkseen asuntoon sisään. Kuten aiemmin asiaa on käsitelty, jos ovi rikotaan suuremman kiinteistövahingon estämiseksi, korvataan ovi uhkaavan vahingon korjauskustannuksina ilman omavastuuvähennystä. Tällaisia tilanteita voi olla esimerkiksi rappukäytävään luikertava savu, oven alta virtaava vesi tai kiljuva palovaroitin. Jos taas pelastuslaitos auttaa ensihoitoa poistamalla esteen ensihoidon ja potilaan väliltä, on kyseessä vakuutuksen näkökulmasta äkillinen ja ennalta arvaamaton rikkovahinko. AR-vakuutuksesta tämä manööveri korvattaisiin ehtojen mukaisesti. Ilmiöpohjaisesta kiinteistövakuutuksesta vahinkoa ei korvattaisi, koska oven rikkomisen motiivina ei ole pahat aikeet, joten kyseessä ei ole ehtojen edellyttämä murto.
Eräässä taloyhtiössä oli pelastuslaitos rikkonut ensihoidon avuksi oven ja taloyhtiö päätyi ovikaupoille. Taloyhtiöllä oli AR-vakuutus, joten vahinko oli vakuutuksesta korvattava. Vakuutusyhtiö tuumasi, että vuoden 1977 ovella oli päivänarvoa enää 10 %. Ulko-oven teknisen käyttöiän katsottiin olevan 50 vuotta, joten elon ehtoopuolella olevalla ovella olisi ollut enää joitain vuosia jäljellä. Päivänarvoa pohdittaessa 50 %:n raja on hyvin tärkeä, koska jos kiinteistövakuutuksen omaisuusvakuutuksessa esineen päivänarvoksi katsotaan alle 50 % jälleenhankinta-arvosta, niin vakuutusehtojen mukaan korvaukseen voi tehdä alentuneen arvon mukaisia vähennyksiä, mutta jos päivänarvo on vähintään 50 % jälleenhankinta-arvosta, niin vähennyksiä ei voi tehdä, vaan pitää huomioida korvauksessa korjaus- tai uusimislasku kokonaisuudessaan. Vakuutusmatematiikassa siis 49 % on 49 %, mutta 50 % onkin jo 100 %! Katsoin, että ovi oli ennen vahinkoa siinä kunnossa, että sen päivänarvoksi pitäisi katsoa vähintään 50 % jälleenhankinta-arvosta. Tällä perusteella tein vakuutusyhtiöön uudelleenkäsittelypyynnön.
Päätöstä ei meinannut kuulua uudelleenkäsittelypyyntöön ja pienen hoputuksen jälkeen saatiin päätös, jossa toistettiin samat asiat kuin ensimmäisessä päätöksessä. Vein asian vakuutusyhtiön sisäisen muutoksenhakuelimen käsittelyyn, josta se ripeästi siirrettiin takaisin käsittelyosastolle. Osastolla asia katsottiin uudelleen läpi ja oven korjauslasku korvattiin kokonaisuudessaan pelkällä omavastuulla vähennettynä.
Juttusarjan tarinat perustuvat todellisiin vahinkotapauksiin. Näitä yksittäisiä vahinkotapauksia ei voida soveltaa sellaisenaan minkään toisen yksittäisen vahinkotapauksen korvattavuuden arviointiin johtuen mm. vakuutusehtojen mahdollisista eroavaisuuksista ja muutoksista.
